ResIT, tästä kaikki alkaa

Aloitetaanpa vaikka hetkestä, kun valmistuin ICT/Elektroniikka-asentajaksi 2012.

Olin totaalisen hukassa, en tiennyt muuta kuin sen, että tykkään värkätä erilaisia asioita käsin, korjailla erilaisia juttuja ja siihen se vähän jäi.

Jatkoin sähköalalle, ajattelin muistaakseni jo silloin hieman yrittäjyyttä. Pelottava ajatus jonka hautasin äkkiä syvälle.

Sähköalalta valmistuttuani lähdin sitten ihmettelemään työelämää, enkä saanut ollenkaan oman alan töitä (Puuttui työkokemus, ehkä olin myös liian ujo ja epävarman oloinen). Päädyin siis suurtalouskeittiölle pyörittämään lihapullia ja tekemään muita alaan liittyviä tehtäviä.

Siellä aikani pyöriteltyä totesin, että pakko lähteä irti kaikesta tutusta ja turvallisesta ympäristöstä, tutkia tätä ihmeellistä maailmaa ja mahdollisuuksia. Samalla myös omia rajoja. Mikäpä tämän parempi paikka olisi kuin Espoo johon lähteä katselemaan elämää.

Hetken koitin saada oman alan töitä, kunnes kuulin tarpeeksi monessa haastattelussa “Valitettavasti sinulla ei ole tarpeeksi työkokemusta”.

Päätin ottaa ensimmäisen työn vastaan, oli se sitten mitä vaan. Tämä on ollut paras päätös elämässä, lähdin sitten rohkeasti kokeilemaan eri aloja, joille ei ollut mitään koulutustakaan tullut käytyä.

Pidin uusista haasteista ja osaa kyllä arvostaa nykyään jokaisen alan ammattilaisia ihan eri tavalla 🙂

Taaksepäin katsellessa tajuaa, että todellakin olen vaeltanut työpaikasta toiseen. Puolitoista vuotta yhdessä ja vaihto, oppimisen halu oli ja on edelleen valtava.

Virheitä tehtiin ja niistä opittiin, halusi näyttää mihin kaikkeen sitä pystyy.

Aina on tullut harjoiteltua ensin tekemään laadukasta työtä, sitten hiottu siihen tekemiseen lisää nopeutta. Voi mennä rauhallisin mielin nukkumaan, kun luottaa omaan työn jälkeensä ja siihen, että on nähnyt asiakkaat tyytyväisinä.

Lopulta aikansa etelässä pyörittyään alkoi jo rauhoittuminen ja aloilleen asettuminen pyöriä mielessä, kuin sattuman ohjaamana päädyin elämäni ensimmäiselle työreissulle lähtemään ja päädyin Seinäjoelle.

Lyhyesti ja ytimeikkäästi, tänne suuntaan sitä jäätiin, elämä ohjasi juuri sinne mihinkä oli alitajuntaisesti jo hetken aikaa halunnut.

Nyt on ihana oma perhe, yrityssuunnitelmat rullaa päässä jatkuvasti.

Edelleen on kiva hyppiä hieman epämukavuusalueelle ja harjoitella uusia asioita ettei vain jämähdä.

Yrittäjyyden aloitin noin vuoden Seinäjoella asumisen jälkeen, noin puolitoista vuotta tein toiminimellä töitä ja siirryin takaisin palkkalistoille. En vielä oikein tiennyt, mitä tekisinkään.

Täällä taas, isompaa vaihdetta silmään ja katsomaan mitä tästä tulee!

Tahdon kehittyä ja kehittää toimintaani, pyrin olemaan juuri se oma itseni ja kannustaa muita myös haaveissa eteenpäin. Toivottavasti myös pääsen tulevaisuudessa tarjoamaan omasta yrityksestä töitä myös muille.

Tämä yrityksen nimi (ResIT) tuli lasta nukuttaessa ja tyhjyyttä kuunnellessa aivan yhtäkkiä.

Mietin mielessäni kuinka voin nimetä stressittömän IT palvelun, jossa autan ihmisiä kiireettömästi ja laadukkaasti tietoteknisissä haasteissa.

Myös kierrätys oli niin tärkeä osa suunnitelmaa, että lähdin pyörittelemään nimeä “RenewIT” ja kaikkea mahdollista variaatiota, kunnes se tuli sieltä mieleen, ressitön IT, ResIT.

Olin sairaslomalla ollut nelisen kuukautta(burnout), kunnes pää alkoi toimimaan ja sain näitä yritysideoita sekä nimen. Silloin päätin, että on lähdettävä edes pienin askelin kohti sitä omaa unelmaa.

Tarkoituksena on todellakin tuoda helposti lähestyttävää IT-tukea, huoltoa ja laitehankinta-apuja kuluttajille sekä yrityksille. On tullut huomattua niin paljon harmillisen huonoja tietokoneiden hankintoja ympärillä, että haluan tarjota palvelussani myös mahdollisuuden hankkia uusi kone minun avullani täysin käyttövalmiina.

Toivon, että saan paljon palautetta joiden avulla kehittää toimintaani.

Koen, että olemalla oma itseni ja tekemällä sitä, minkä koen todella merkitykselliseksi, autan sekä itseäni että muita.

Aina saa ja kuuluu ottaa yhteyttä, vaikka oma asia tuntuisi typerältä kysyä ääneen. Sen olen oppinut tässä elämäni aikana, ettei liikaa voi kysellä.